Monikon genetiivi
Muodostus: sanan vartalo, monikon
tunnus ja genetiivin pääte
Monikon tunnus on i tai
j
Pääte
on -en,
-den, -ten tai
-tten
Vartalon ä ja e katoavat.
| metsä | metsä- | metsien |
| järvi | järve- | järvien |
Vartalon vokaalit o, u, y ja ö säilyvät.
| lato | lato- | latojen |
| mylly | mylly- | myllyjen |
| hullu | hullu- | hullujen |
| pöllö | pöllö- | pöllöjen |
Vartalon vokaali a katoaa tai muuttuu joskus o:ksi.
| opettaja | opettaja- | opettajien |
| opiskelija | opiskelija- | opiskelijoiden |
Vartalon pitkä vokaali lyhenee.
| vene | venee- | veneiden |
| maa | maa- | maiden |
Jos vartalon vokaali säilyy, on monikon tunnus j.
| lato | lato- | latojen |
| mylly | mylly- | myllyjen |
| laulu | laulu- | laulujen |
Jos sanassa on konsonanttivaihtelu, on monikon genetiivissä vahva aste.
| äiti | äidi- | äitien |
| tyttö | tytö- | tyttöjen |
| pappi | papi- | pappien |
| leipä | leivä- | leipien |