Tulosta sanasto
Sulje ikkuna

Dopplerin ilmiö
Aaltoliikkeelle ominainen Dopplerin ilmiö tarkoittaa sitä, että esimerkiksi äänilähteen eteenpäin lähetettyjen aaltojen aallonpituus lyhenee liikkeen vuoksi ja taaksepäin lähetettyjen kasvaa. Siksi esimerkiksi lähestyvän ambulanssin sireenin ääni kuulostaa korkealta, mutta juuri kun se ohittaa kuulijan, ääni muuttuu matalammaksi.

dynamiikka
Dynamiikka tutkii liikettä sekä liikkeessä olevien kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia. Se on mekaniikan osa-alue.

energia
Energiaa kuvataan usein kyvyksi tehdä työtä ja ne ovatkin periaatteessa sama asia. Energia on yksi aineen perusominaisuuksista. Energia muuttaa muotoaan, ja usein muodonmuutos ilmenee työnä. Energian muodonmuutos on näin yhtä kuin tehty työ. Työ taas on yhtä kuin jonkin asian tekemiseen vaadittavan energian määrä.

energian säilymislaki
Energian säilymislaki tarkoittaa, että energia ei koskaan häviä, se vain muuttuu muiksi energian muodoiksi.

fissio
Fissio on yleensä raskaan atomiytimen halkeaminen kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi, jolloin vapautuu energiaa. Ydinreaktiossa vapautuu energiaa joko fission avulla tai fuusiossa eli yhdistämällä yleensä keveitä ytimiä. Fuusiosta tullee tulevaisuuden energiantuotantotapa. Nykyisen energiatuotannon fissioreaktiossa syntyy ydinjätettä, joka pysyy tuhansia vuosia vaarallisen radioaktiivisena.

fuusio
Fuusio on yhtä kuin kahden kevyen atomiytimen sulautuminen yhdeksi raskaaksi ytimeksi, jolloin vapautuu energiaa. Fuusioreaktiossa esimerkiksi auringossa vetyatomit yhtyvät muuttuu heliumiksi ja helium taas myöhemmin raskaammiksi alkuaineiksi. Ydinenergiaa voidaan tehdä joko fuusion avulla tai fissiossa.

fysiikka
Sana 'fysiikka' tulee kreikan kielestä: physis = luonto, physike = luonnontiede.

GPS
GPS eli Global Positioning System on amerikkalaisiin satelliitteihin perustuva järjestelmä, joka mahdollistaa tarkan paikanmäärityksen. Maata kiertää 24 satelliittia kuudessa eri ratatasossa, yli 20 000 kilometrin korkeudella. Järjestelmä perustuu siihen, että satelliitit lähettävät jatkuvasti radiosignaaleja, joista saadaan mitatuksi tarkka aika. Signaalien viipeen avulla on mahdollista paikallistaa sijainti.

gravitaatio
Gravitaatio eli painovoima tarkoittaa massojen välistä fysikaalista vetovoimaa. Kaikkien kappaleiden välillä vaikuttaa gravitaatiovuorovaikutus, joka synnyttää vetovoiman, jolloin kappaleet pyrkivät lähestymään toisiaan. Koska gravitaatio on suunnilleen samanlainen kaikkialla maapallolla, mittaamalla kappaleen paino saadaan tietää sen massa. Kts. kitka.

humanistiset tieteet
Tieteiden perusjakona voidaan pitää jakoa ihmis- eli humanistisiin tieteisiin ja luonnontieteisiin. Humanististen tieteiden tutkimuskohteena on ihmisen henkinen sivistys ja ne tutkivat ihmisen toimintaa sekä yksilönä että ryhmässä. Humanistisia tieteitä ovat mm. taiteen ja historian tutkimus, kielitiede ja uskontotieteet ja niihin voidaan lukea myös yhteiskuntatieteet, kasvatustiede, valtiotiede, sosiologia ja psykologia.

infraääni
Korva ei aisti äänenä kaikkia värähtelytaajuuksia. Aistimme tiettyjen värähtelyjen skaalan. Ihmisen kuuloalueen ulkopuolella olevia hitaampia värähtelyjä eli matalia taajuuksia sanotaan infraääniksi, nopeita eli korkeampia taajuuksia ultraääniksi. Infraääniä syntyy esimerkiksi teollisuudessa suurten koneiden käytössä. Infraäänet voivat aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta. Niitä saatetaan käyttää esimerkiksi teatterissa, mutta jos infraääntä tuotetaan suurilla voimakkuuksilla, se alkaa olla jo fyysisesti vaarallista. Näin sitä voidaan käyttää mm. sodankäynnissä.

kalibrointi
Kalibrointi on mittalaitteiden tarkastamista ja säätämistä, jotta ne toimisivat yleisesti sovittujen mittojen ja asteikkojen mukaan.

kitka
Kahden yhteen puristuvan kappaleen välillä on aina kitkaa, josta on sekä haittaa että hyötyä. Kitka on välttämätön seuraus siitä, että aine on luonteeltaan fysikaalista. Kitkaan vaikuttavat kappaleiden pintojen laatu ja ala, kappaleiden massa ja nopeus. Kitkavoiman ja pintoja yhteen puristavan voiman suuruuksien suhdetta kutsutaan kitkakertoimeksi. Kts. gravitaatio.

klassinen fysiikka
Klassinen fysiikka on syntynyt ennen 1900-luvun alkua ja käsittelee lämpö-, valo- ja sähköoppia sekä makroskooppisia kappaleita, jotka liikkuvat paljon valon nopeutta pienemmillä nopeuksilla. Vrt. moderni fysiikka.

kvanttifysiikka
Modernin fysiikan kahdesta linjasta toinen on kvanttifysiikka, jonka tienraivaajana mm. Max Planck oli 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Se liittyy atomin osien eli alkeishiukkasten tutkimiseen ja sen avulla selitetään mm. sähkömagnetismi. Lisäksi löydettiin myös kaksi uutta asiaa, vahva ja heikko voima, jotka liittyvät atomien ytimien tasoisiin ilmiöihin. Vrt. klassinen fysiikka.

luonnontieteet
Tieteiden perusjakona voidaan pitää jakoa luonnontieteisiin ja ihmis- eli humanistisiin tieteisiin. Luonnontieteet tutkivat sekä elollista että elotonta luontoa ja käyttävät usein mittaamista havaintojen tekemiseen. Ne voidaan jakaa pelkistettyihin ja soveltaviin luonnontieteisiin. Pelkistetyiksi tai perusluonnontieteiksi kutsutaan usein matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Näiden tuottamaa tietoa taas soveltavat esimerkiksi maa- ja metsätaloustieteet, lääketiede, farmasia ja tekniikka.

lämpöoppi
Lämpöoppi eli termodynamiikka on yksi fysiikan ala, joka löydettiin 1800-luvulla höyrykoneen keksimisen jälkeen, kun alettiin tutkia, kuinka paljon työtä lämmöstä on mahdollista saada irti.

moderni fysiikka
1900-luvun alkupuolella syntyneessä modernissa fysiikassa keskeisiä ovat fysiikan perusteita käsittelevät suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka. Moderni fysiikka käsittelee suhteellisuusteoriassa hyvin suuren mittaluokan asioita ja kvanttiteoriassa atomimaailmaa ja hyvin pienen mittaluokan ilmiöitä. Vrt. klassinen fysiikka.

nanotekniikka
Nanotekniikka tarkoittaa koneiden pienentämistä äärimmilleen. Etuliite 'nano' tarkoittaa miljardisosaa. Nanotekniikkaa saatetaan hyväksikäyttää tulevaisuudessa esimerkiksi rakentamalla isojen koneiden sisään pienempiä koneita, jotka pitävät ne aina kunnossa.

Newtonin lait
Englantilaisen fyysikon ja matemaatikon Isaac Newtonin vuonna 1680 kehittelemät vetovoimalait, jotka pätevät vieläkin ja ovat keskeisiä mekaniikassa: jatkuvuuden laki, dynamiikan peruslaki ja voiman ja vastavoiman laki. Newtonin lait olivat aikanaan kumouksellisia, koska samat lait hallitsivat sekä taivaankappaleita sekä lähiympäristön kappaleita maan pinnalla.

Nobel-palkinnot
Nobel-palkinto on maailman arvostetuin tieteellisistä tai taiteellisista saavutuksista myönnettävä palkinto. Se jaetaan ruotsalaisen Alfred Nobelin perustaman säätiön rahastosta. Nobel-palkinnon tarkoituksena on kannustaa suuriin edistysaskeliin tieteen saralla. Fysiikan tunnettuja nobelisteja ovat mm. Wilhelm Röntgen, Marie ja Pierre Curie, Max Planck, Albert Einstein ja Werner Heisenberg. Nobel-säätiön kotisivut: http://www.nobel.se/

optiikka
Optiikka eli valo-oppi tutkii valoa ja sen ominaisuuksia sekä aineen optisia ominaisuuksia.

painovoima
Painovoima eli gravitaatio on yksi luonnon perusvoimista. Mitkä tahansa kaksi massaa vetävät toisiaan puoleensa. Kappaleet vetävät toisiaan puoleensa voimalla, joka riippuu kummankin kappaleen massasta ja etäisyydestä. Maan massasta aiheutuva painovoima taas pitää meidät maan pinnalla. Kts. kitka

perussuureet
SI-järjestelmän seitsemän perussuuretta ja niiden perusyksiköt (suluissa) ovat: pituus (metri), massa (kilogramma), aika (sekunti), sähkövirta (ampeeri), lämpötila (kelvin), valovoima (kandela) ja ainemäärä (mooli).

perustutkimus
Fysiikan perustutkimuksessa tutkitaan luonnonilmiöiden fysikaalista perustaa, eikä olla vielä selvillä, voidaanko tuloksia ylipäätään soveltaa käytäntöön. Vrt. soveltava tutkimus.

potentiaalienergia
Varastoitunut energia on nimeltään potentiaalienergiaa. Kun esimerkiksi pudotat jonkin esineen, nostaessasi sen esineeseen varastoitunut potentiaalienergia muuttuu liikkeeksi eli liike-energiaksi. Kts. gravitaatio.

reseptori
Soluissa reseptorit ovat vastaanottajia. Esimerkiksi tuntoaistinsolu vastaanottaa ärsykkeitä ja muuntaa ne hermoimpulsseiksi. Reseptorien avulla tunnemme kylmää ja kuumaa, kipua jne.

satunnainen virhe
Satunnainen virhe voi johtua mittaajasta itsestään eli hän käyttää mittalaitetta väärin tai huolimattomasti. Mittaaja voi olla myös väsynyt tai muusta syystä epätarkka tuloksia tarkistaessaan. Myös itse kohde saattaa vaikuttaa mittaustulokseen. Satunnainen virhe eliminoidaan toistamalla koe monta kertaa. Vrt. systemaattinen virhe.

SI-mittayksikköjärjestelmä
Nykyään kaikkialla tieteessä ja tekniikassa käytettävä SI-mittayksikköjärjestelmä (Systeme International d´Unitès) otettiin kansainväliseen käyttöön vuonna 1960. SI-järjestelmän seitsemän perussuuretta ovat pituus, massa, aika, sähkövirta, lämpötila, valovoima ja ainemäärä.

soveltava tutkimus
Soveltavaa tutkimusta tehdään perustutkimuksen tuoman tiedon pohjalta. Siinä pyritään hyödyntämään tunnettuja tosiasioita ja tekemään uusia ratkaisuja, joista on teknistä tai taloudellista hyötyä.

statiikka
Statiikka eli tasapaino-oppi on mekaniikan osa, joka tutkii levossa olevia kappaleita ja voimia, joilla ne vaikuttavat toisiinsa.

suhteellisuusteoria
Modernissa fysiikassa on karkeasti kaksi linjaa; "suuret ja pienet". Suuria asioita selittää Albert Einsteinin suhteellisuusteoria, joka käsittelee mm. energian ja materian suhdetta sekä valon ja suurten nopeuksien luonnetta, kvanttifysiikka taas käsittelee hyvin pienen mittaluokan ilmiöitä.

suprajohtavuus
Suprajohtavuus on yhtä kuin eräiden aineiden erittäin hyvä sähkönjohtavuus eli sähkönvastuksen täydellinen puuttuminen yleensä hyvin kylmässä lämpötilassa.

suure

Suure on ilmiön tai olion mitattava ominaisuus. Suureen määrittämiseksi tarvitaan sopiva mitta. Mitatessa selvitetään, kuinka monta kertaa käytetty mitta sisältyy suureen arvoon. Esimerkiksi pituus on suure, jonka yksikkö on metri. SI-järjestelmässä on seitsemän perussuuretta: pituus, massa, aika, sähkövirta, lämpötila, valovoima ja ainemäärä. Mittaamalla pyritään saamaan selville suureen arvo, vaikkakin mittaustulokset ovat aina likiarvoja.

systemaattinen virhe
Mittauksen systemaattinen virhe syntyy silloin, jos mittari on viallinen ja näyttää jatkuvasti väärin tai mittaaja ei muista ottaa kaikkia tulokseen vaikuttavia tekijöitä huomioon. Systemaattinen virhe voidaan kalibroinnilla ja mittaamalla monta kertaa eri olosuhteissa ja eri laitteistoilla eliminoida sellaiselle tasolle, ettei se ole häiritsevä. Vrt satunnainen virhe.

sähkömagneettinen spektri
Sähkömagneettinen spektri sisältää laajan joukon energia-aaltoja, jotka etenevät kaikki samalla tavalla. Spektri alkaa gammasäteilystä, jolla on lyhin aallonpituus, ja ulottuu mikro- ja radioaaltoihin. Koska spektrin eri osilla on erilaiset aallonpituudet, on niillä myös erilaisia ominaisuuksia. Valoaallot ovat niitä aaltoja, joita voimme nähdä.

sähköoppi
Sähköoppi on fysiikan ala, jossa tutkitaan sähkömagneettisia ilmiöitä.

tieteet
Tieteet voidaan ryhmitellä monin eri tavoin. Yksi tapa on jakaa ne ihmis- eli humanistisiin tieteisiin ja luonnontieteisiin. Humanististen tieteiden tutkimuskohteena on ihmisen henkinen sivistys ja ne tutkivat ihmisen toimintaa sekä yksilönä että ryhmässä. Humanistisia tieteitä ovat mm. taiteen ja historian tutkimus, kielitiede ja uskontotieteet ja niihin voidaan lukea myös yhteiskuntatieteet, kasvatustiede, valtiotiede, sosiologia ja psykologia. Luonnontieteet tutkivat sekä elollista että elotonta luontoa ja käyttävät usein mittaamista havaintojen tekemiseen. Ne voidaan jakaa pelkistettyihin ja soveltaviin luonnontieteisiin. Pelkistetyiksi tai perusluonnontieteiksi kutsutaan usein matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Näiden tuottamaa tietoa taas soveltavat esimerkiksi maa- ja metsätaloustieteet, lääketiede, farmasia ja tekniikka.

ultraääni
Ultraääniä ovat ihmisen kuulokynnystä korkeammat äänet. Niitä käytetään mm. sikiön kuvaamiseksi ultraäänitutkimuksessa, ja lepakot suunnistavat ultraäänten avulla. Vrt. infraäänet.

uusiutumattomat energiavarat
Uusiutumattomiksi kutsutaan niitä energiavaroja, jotka mitä ilmeisimmin kuluvat tulevaisuudessa loppuun ja joita siis ei synny ainakaan tällä hetkellä eli fossiilisia polttoaineita: kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Turve voidaan lukea käytännössä uusiutumattomaksi, koska se uusiutuu niin hitaasti. Ydinvoimakin voidaan lukea uusiutumattomiin, jos sen raaka-aineena ajatellaan nykyisin käytettävää uraania. Tulevaisuuden suunnitelmissa olevien fuusiovoimaloiden raaka-ainetta vetyä taas on saatavilla lähes rajattomasti. Vrt. uusiutuvat energiavarat.

uusiutuvat energiavarat
Uusiutuvia energiavaroja ovat ne, joita muodostuu jatkuvasti luonnossa erityisesti auringon säteilyn takia: aurinkoenergia, vesivoima, tuulienergia, biomassa, geoterminen energia, maalämpö ja vuorovesienergia. Turve uusiutuu periaatteessa, mutta niin hitaasti, että se käytännössä luetaan uusiutumattomiin. Vrt. uusiutumattomat energiavarat.

valo-oppi
Optiikka eli valo-oppi tutkii valoa ja sen ominaisuuksia sekä aineen optisia ominaisuuksia.

vetovoima
Kaikkien kappaleiden välillä vaikuttaa gravitaatiovuorovaikutus, joka synnyttää vetovoiman, jolloin kappaleet pyrkivät lähestymään toisiaan. Koska gravitaatio on suunnilleen samanlainen kaikkialla maapallolla, mittaamalla kappaleen paino saadaan tietää sen massa.

yhtenäisteoria
Nykyfysiikan tutkimuksessa pyritään löytämään suuria kokonaisuuksia ja yhdistämään ilmiöitä yhden otsikon alle. Ajatellaan, että fysiikassa tunnetut neljä eri perusvuorovaikutusta: vetovoima ja sähkömagnetismi sekä atomaarisella tasolla vaikuttavat vahva ja heikko voima olisivat tämän yhtenäisvuorovaikutuksen eri ilmenemismuotoja, ja yhtenäisteoriassa yhdistettäisiin nämä kaikki neljä samaan teoriaan.